Turnauksen läpikäynti

Kisat alkoivat siis avajaisseremonialla Fed Squarella jota seurasi marssi MCG:lle AFL ottelua varten. Saimme juuri ennen tapahtumaan joukkueen verkkarit, jotka olivat postin mukana seikkailleet ympäri Australiaa. Tiukoille meni mutta onneksi ehtivät ajoissa paikalle. Pääsin Suomen kapteenina  edustamaan lavalle muiden maiden kapteenien, lajin legendojen ja kattojärjestön edustajien sekä paikallisten julkkisten kanssa. Avajaisten jälkeen lähdin valokuvauksiin siksi aikaa kun muu joukkue marssi lippuparaatissa MCG:lle. Vähän harmittaa kun tuo paraati jäi kokematta mutta onneksi kuvamateriaali on sen verran hyvää etten paljosta jäänyt paitsi. Ehdin juuri ja juuri stadionkierrokselle joten stadionin nurmikin tuli tutuksi.


Kapteenit lavalla alkuseremonian aikaan.

Pojat marssimassa kohti stadionia.
Joukkuekuva MCG:n nurmelta :)
Kapteenien yhteiskuva

Ottelut olivat kokemattomalle joukkueellemme vaikeita. Avauspeli USAta vastaan oli ensimmäinen ns. iso (Suomessa pelataan 9v9, Ausseissa 18v18) ottelu monelle pelaajalle ja hermostuneisuuden pystyikin aistimaan jo alkulämmittelyssä. Taistelimme urheasti mutta loppujen lopuksi kokeneet ja kovakuntoiset jenkit juoksivat ylitsemme helposti. Videomateriaalia ottelusta löytyy osoitteesta http://www.afl.com.au/global/aflic14/streaming 


Yhteiskuva jenkkien kanssa.

Ruotsia vastaan olisimme mielestäni pystyneet parempaan ja tälläkin kertaa jouduimme poistumaan tappio niskassa. Peli ailahteli todella näyttävästä  ja laadukkaasta taistelusta surkeaan ja väsyneeseen yrittämiseen. Varsinkin pohjanoteeraukset ottelun alussa ärsyttävät, sillä tiedän että normaalilla pelillämme ottelu olisi ollut aivan toinen. Laitan tämän tappion puhtaasti ylilatauksen piikkiin, halusimme näyttää että pystymme voittamaan mutta surkean alun jälkeen päät painuivat ja se oli sitten siinä.


Kannustusjoukot jaksoivat tsempata meitä läpi ottelun.

Välillä tunteetkin kuumenivat.

Kolmas peli kiinaa vastaan löytyy täältä

Intiaa vastaan tuli turnauksen ensimmäinen voitto! Nopeat ja taitavat Intialaiset tekivät parhaansa mutta jätkät taisteli voiton Suomelle. Voitto tiukan ottelun jälkeen tuntui todella hyvältä ja sitä juhlistettiinkin parilla hassulla juomalla. Viimeisessä ottelussa Japania vastaan turnauksen vaativuus tuli hyvin esille. Jo alkuun pieni joukkueemme oli kutistunut loukkaantumisten vuoksi minimiin ja saimme kentälle vaivaiset 17 pelaajaa. Pelasimme siis alivoimalla koko ottelun. Pelaajat tekivät parhaansa mutta se ei tällä kertaa riittänyt, vaan Japani otti selkeänumeroisen voiton. 





Joukkueen pitkäaikainen tukipilari päätti maajoukkueuransa otteluun Japania vastaan. 

Kisojen viimeinen koitos oli Crown Casinolla järjestetty loppuseremonia/päätösbileet. Hieno paikka ja tapahtuma kokonaisuudessaan johon kuului mm. kisojen all-stars joukkueen julkaisu. Mielestäni joukkueeseen oli kuulunut meiltä yksi pelaaja, mutta tällä kertaa päättäjät olivat eri mieltä. Pienet saarivaltiot esittivät kansallistanssejaan ja mm. Uusi-Seelanti näyttävän hakansa. Onnistunut ilta kaiken kaikkiaan.


Crown Casinon juhlatila tarjosi mainiot puitteet turnauksen päätökselle.
Turnaus oli kaiken kaikkiaan todella positiivinen kokemus vaikka omalta osalta kisat jäivätkin kesken, ja paljon jäi hampaankoloon. En ole varma jatkanko uraani enää, sen päätöksen teen reissun jälkeen. Toisaalta mieli tekisi palata kolmen vuoden päästä takaisin ja näyttää mihin pystyn, mutta saa nähdä. Päävamma oli sen verran vakava ja tuntuu että selvisin tällä kertaa säikähdyksellä, miten ensi kerralla? Eikä lajia ole mukava pelata jos tuntuu ettei pysty antamaan kaikkeaan kun pelkää tilanteisiin menoa. 

Tässä vielä parit satunnaiset kuvat. 

Minä ja Chris Judd, yksi lajin tähdistä ja omista esikuvistani. 
Pelikuva, oliskohan ottelusta Ruotsia vastaan .
Paikallisen Herald Sun lehden artikkeli kisoista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Repoveden kansallispuisto 18.7.-19.7.2017

Häämatka: Borneo -> Kuala Lumpur -> Phu Quoc -> Singapore

Juhannus WIenissä - päivä 3